torstai 4. syyskuuta 2014

Syksy on kiireen ja onnen aikaa

Hei taas ja anteeksi, etten kirjoittanut+julkaissut elokuussa yhtään blogikirjoitusta. Kirjastossamme on pitänyt elokuussa melkoista vilskettä ja vilinää, sillä koulut alkoivat jälleen elokuun alussa ja kesälomilta palanneet koululaiset ja heidän vanhempansa aktivoituivat jälleen kirjastonkäytössä. Uudet ja vanhat koululaiset ovat vierailleet ahkerasti kirjastossamme, olemme tehneet lukuisia uusia kirjastokortteja ja viritelleet jälleen yhteistyötä läheisten koulujen ja päiväkotien kanssa. Olemme laatineet/päivittäneet koululaisten lukudiplomilistoja, pitäneet kirjastonkäytönopetusta ja mainostaneet kouluille mahdollisten kirjavinkkausten jatkumista.

Myös syksyn ja kevään uutuuskirjat ovat pitäneet meidät kirjastovirkailijat kiireisinä. Syksyn myötä kirjastoomme on tulvinut tilaamiamme uutuukirjoja ja meillä kirjastovirkailijoilla on riittänyt puuhaa näiden uutukaisten luetteloimisessa, muovittamisessa ja leimaamisessa lainauskuntoon. Olemme myös suunnanneet katseitamme jo tulevaisuuteeen, sillä Helsingin kirjamessut järjestetään lokakuussa 2014 ja keväällä 2015 julkaistaan lisää mielenkiintoisia kirjoja. Mitkä tulevat olemaan syksyn ja kevään suurimmat puheenaiheet ja kysytyimmät kirjat? Mitä kirjoja kirjastoomme pitäisi hankkia keväällä 2015?

Työtä ja kiirettä on riittänyt, mutta ainakin minun kohdallani pätee sanonta: "Mitä kiireempi, sen tehokkaampi". Nautin siitä, että töissä minua odottaa pitkä tehtävälista ja saan purkaa energiaani työntekoon. Nähtävästi luonteessani yhdistyy perisuomalainen sisukkuus ja haluni hoitaa työni kunnolla, sekä rakkauteni kirjastotyöhön. :)

Gretchen Rubin: "Onnellisuusprojekti"
Hyvä ystäväni suositteli minulle taannoin yhdysvaltalaisen Gretchen Rubinin kirjaa Onnellisuusprojekti (The Happiness Project, 2009; suomeksi 2013). Kirjan kirjoittaja, lakinainen ja kirjailija Gretchen Rubin heräsi eräänä päivänä pohtimaan elämäänsä: Hän oli korkeasti koulutettu, asui ja työskenteli New Yorkissa, oli onnellisesti naimisissa ja kahden suloisen tyttären äiti, mutta oliko hän onnellinen? Ei niin onnellinen kuin olisi halunnut. Rubin aloitti vuoden pituisen "onnellisuusprojektin", jossa hän määritteli jokaiselle kuukaudelle yhden tietyn elämänsä osa-alueen, jonka onnellisuuteen hän panosti. Näitä osa-alueita olivat mm. työ, vapaa-aika, rahankäyttö, avioliitto, ystävyyssuhteet, liikunta ja terveys sekä rennompi suhtautuminen vastoinkäymisiin. Hän luki kaiken mahdollisen onnellisuutta käsittelevän kirjallisuuden ja tutkimukset, ryhtyi muokkaamaan elämäänsä pienillä teoilla ja pohti yleisesti, mitä onnellisuus on. Rubin piti blogia projektinsa etenemisestä.

Luettuani kirjan olin täysin vakuuttunut, että käsissäni oli kirja, joka jokaisen pitäisi lukea. Onnellisuusprojekti on innostava ja käytännönläheinen. Se haastaa lukijan pohtimaan omaa onnellisuuttaan esittämällä kysymyksiä, kuten "Olenko täysin tyytyväinen omaan tämänhetkiseen elämääni? Jos en, minkä asioiden toivoisin olevan toisin? Mitä voisin tehdä saavuttaakseni tavoitteeni?". Rubin aloitti määrittelemällä elämänsä "ongelmakohdat" (tavarani ovat aina hukassa, tiuskin lapsilleni ja aviomiehelleni ja olen usein väsynyt) ja puuttui ongelmiin konkreettisesti. Hän osti hienoja säilytyslaatikoita, keskittyi olemaan hyväntuulinen ja rennompi, alkoi harrastaa enemmän liikuntaa ja kävi nukkumaan aikaisemmin. Muutosten myötä hän huomasi olevansa onnellisempi ja uusi positiivinen asenne tarttui myös kanssaihmisiin. Onnellisuusprojektin mukaan onnellisuuden perustana on tunnistaa oman elämän hyvät ja huonot pisteet ja elää luonteelleen rehellisenä. Ole Sinä!

Minulle kirja ei tarjonnut merkittäviä uusia oivalluksia, koska olen tyytyväinen elämääni ja huomasin, että olen noudattanut kirjan vinkkejä jo vuosikausia tietämättä koko Onnellisuusprojektista! Minulla on vakituinen työpaikka josta pidän, hyvät välit sukulaisiini ja ystäviini, mieluisia harrastuksia jotka koen omikseni, selkeä jako työn ja vapaa-ajan välillä (töissä aherretaan ja vapaalla löhötään) ja tiedän keinot joilla piristyä huonoina hetkinä. Innostuin kuitenkin kokeilemaan yhtä onnellisuusvinkkiä käytännössä eli siivoamaan asunnon turhista tavaroista, sisustamaan kotiani muuttamalla vanhojen tavaroiden järjestystä ja ostamalla tilalle jotain uutta. Teko oli yksinkertainen, mutta tehokas: Kävin läpi vaatehuoneeni sisällön ja poistin kaikki vaatteet, joita en ole käyttänyt aikoihin ja jotka vien kirpputorille. Siirsin makuuhuoneessani olleen hyllyn olohuoneeseen ja olohuoneen pahvilaatikossa olleet toimistotarvikkeet makkarista tuodulle hyllylle. Pahvilaatikko päätyi kierrätykseen. Lopuksi ostin kaupasta kauniita kynttilöitä, jotka sijoittelin asuntoni ikkunalaudoille. Pieniä tekoja, mutta ne piristivät ja muuttivat kotini ilmeen tyystin toisenlaiseksi!

Tässä kaikki tällä kertaa. Hyvää alkanutta syksyä kaikille, palaillaan taas asiaan! ;)
"Onnellisuusprojektin" innoittama muutos: Aikaisemmin tässä
nurkassa makuuhuoneessani oli hylly täynnä laatikoita.
Toimistotarvikkeeni olivat olohuoneessa pahvilaatikossa.

Muutoksen myötä kirjahyllyni muutti makkarista olohuoneeseen,
toimistotarvikkeet pahvilaatikosta hyllyille ja
pahvilaatikko kierrätykseen.
Kynttilät, helppo ja halpa tapa sisustaa kauniisti.