Oletko koskaan haaveillut osaavasi jonkin tietyn taidon tai harrastuksen, muttet ole koskaan ottanut asiaksesi opetella tätä taitoa oikeasti? Kenties olet ihaillut niitä, jotka osaavat tämän taidon, mutta samalla olet ajatellut: "En minä kumminkaan osaisi tehdä tuommoista...". Minäkin olen haaveillut, nimittäin kitaransoiton osaamisesta.
Olen aina ihaillut kitaroita ja kitaristeja. Mielestäni jo pelkkä kitara on itsessään kaunis soitin, mutta minua viehättää myös soittimen kaunis sointi, monipuolisuus ja lukemattomat mahdollisuudet. Kuvitelkaa nyt: Akustista (teräskielistä) tai klassista (nylonkielistä) kitaraa voi soittaa sekä seisten että rennosti istuen. Lisäksi samalla soittimella taittuvat pienillä säädöillä niin herkät balladit, tunnelmalliset nuotiolaulut kuin rävätkät rockit tai heavyt. Sähkökitaroista ja vahvistimista puhumattakaan, ne ovatkin sitten oma lukunsa! Ei siis ole ihme, että olen usein ihaillut ja kadehtinut taitavia kitaristeja ja haaveillut: "Osaisinpa minäkin jonain päivänä...".
Minulta löytyi lähes kaikki edellytykset oppia soittamaan kitaraa (mm. intoa ja palavaa halua oppia, tietoa kitaroista ja jopa vanha hyväkuntoinen Landola, joka oli lojunut asunnossani kauniina sisustuskoristeena!), paitsi uskoa omiin musikaalisiin kykyihini. Ajattelin: "Enhän minä osaa edes lukea nuotteja tai edes vaihtaa kitaran kieliä, miten muka oppisin soittamaan kitaraa?!" Onneksi muut ihmiset (aina netin keskustelupalstoja, kavereita ja musiikkikaupan myyjää myöten) jaksoivat kannustaa optimistisesti ja muistuttivat, että:
 |
| Näillä välineillä pääsee jo hyvään alkuun! |
"Kitara on monipuolinen ja helppo soitin. Jos sinä ihan oikeasti haluat oppia soittamaan sitä ja harjoittelet ahkerasti, sinä opit taatusti."
Niinpä tein kaksi viikkoa sitten suuren päätöksen ja päätin ainakin kokeilla, olisiko minussa ainesta edes jonkinlaiseksi alkeiskitaristiksi . Marssin läheiseen musiikkikauppaan, ostin ammattitaitoisen myyjän avulla kaikki tarvittavat "kitaravälineet" (jotka näkyvät oheisessa kuvassa), lainasin kirjastosta pari kitaransoitto-opasta, tulostin netistä kitarasointutaulukon ja ryhdyin tuumasta toimeen.
"Operaatio Kitaraprinsessa" käynnistyi lupaavasti, sillä löysin itsestäni uusia musikaalisia kykyjä. Onnistuin vaihtamaan ja virittämään kitaraani upouudet kielet täysin yksin elektronisen virittimen avulla. Tosin huomasin kitaran kielten viritysvaiheessa musiikkikaupan myyjän myyneen minulle niin paksut ja voimakasbassoiset kielet, että kivan kevyen "kitarasoundin" sijaan Landolani ääni muistutti pikemminkin Kotiteollisuuden synkkää Peikkosatua! Liekö musiikkikaupan myyjä yritti totuttaa minut vaivihkaa raskaaseen hevisoundiin, mutta onneksi kitarani kielet löystyivät vähitellen, mikä pehmensi kielten voimakasta bassoa. :)
Nyt kaksi viikkoa myöhemmin huomaan, että kitaransoiton opettelu on osoittautunut luulemaani helpommaksi ja olen edistynyt paljon lyhyessä ajassa. Olen oppinut ulkoa viisi sointua (E-duuri, E7, A-duuri, A7 ja D-duuri), opettelen nyt kuudetta eli D7-sointua ja nälkäni kasvaa syödessä. Etenen hitaasti, mutta olen jo nyt erittäin tyytyväinen saavuttamaani taitotasoon. Harjoitteluni jatkuu ja kerron myöhemmin lisää edistymisestäni. :)
 |
| Netistä löytyneen tulostettavan sointukaavion avulla on helppoa seurata sointujen oppimisprosessin etenemistä :) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti